Selvitys: Näin suomalaisten velat jakaantuvat eri maakunnissa
Sisällysluettelo
- Selvityksen tärkeimmät havainnot
- Suomen asuntokunnilla on velkaa 136,7 miljardia euroa
- Velkaa asuntokuntaa kohden on eniten Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla – Erot ovat huomattavia eri maakunnissa
- Asuntovelassa maakuntien erot ovat suurimmat
- Kymenlaaksossa on suhteessa velkoihin eniten kulutusluottoja
- Yritys- ja tulonhankkimisvelat korostuvat Etelä-Pohjanmaalla
- Velkamäärä asuntokuntaa kohden laski 18 maakunnassa 19:stä edellisvuodesta
- Yritys- ja tulonhankkimisvelat sen sijaan kasvoivat muun velan pienentyessä
- Näin Fuusiolainan selvitys tehtiin
- Tietoa Fuusiolainasta
Lainavertailupalvelu Fuusiolaina selvitti Tilastokeskuksen vuoden 2025 velka- ja asuntokuntatilastojen perusteella, kuinka paljon suomalaisilla on velkaa eri maakunnissa ja mistä velat koostuvat. Vertasimme myös muutoksia vuoden 2024 tilastoihin verrattuna.
Suomen asuntokunnilla oli vuoden 2025 lopussa yhteensä noin 136,7 miljardia euroa velkaa.
Koko Suomessa velkaa oli keskimäärin 47 624 euroa asuntokuntaa kohden, kun mukaan lasketaan myös kokonaan velattomat asuntokunnat. Maakuntien välillä erot ovat huomattavia: Ahvenanmaalla velkaa oli 71 961 euroa asuntokuntaa kohden ja Uudellamaalla 64 875 euroa, kun Kainuussa vastaava määrä jäi 27 214 euroon.
Selvityksessä tarkastellaan erikseen asuntovelkoja, kulutusluottoja sekä yritys- ja tulonhankkimisvelkoja. Lisäksi vertaillaan vuosien 2024 ja 2025 reaalisia velkamääriä.
Huomio kulutusluotot-termistä: Tässä selvityksessä kulutusluotoilla tarkoitetaan Tilastokeskuksen virallista “kulutus- ja muut velat” -luokkaa. Siihen sisältyy esimerkiksi autolainoja, vapaa-ajanasunnon hankintaan otettuja lainoja, muita kulutusluottoja sekä opintolainoja. Luokka ei sisällä asuntolainoja eikä jatkuvia luottoja, kuten tavallisten luottokorttien velkasaldoja tai luotollisia tilejä.
Selvityksen tärkeimmät havainnot
- Suomen asuntokunnilla oli vuonna 2025 yhteensä 136,7 miljardia euroa velkaa, mikä vastaa 47 624 euroa jokaista asuntokuntaa kohden.
- Eniten velkaa asuntokuntaa kohden oli Ahvenanmaalla 71 961 euroa ja Uudellamaalla 64 875 euroa. Vähiten velkaa oli Kainuussa 27 214 euroa.
- Maakuntien kokonaisvelkaeroista suuri osa syntyy asuntoveloista. Ahvenanmaan ja Kainuun 44 747 euron erosta noin 79 % selittyy asuntovelan määrällä.
- Kulutusluottojen osuus kaikista veloista oli suurin Kymenlaaksossa, 29,3 %. Kulutusluottoja oli siellä kuitenkin vain 8 536 euroa asuntokuntaa kohden eli vähemmän kuin koko Suomessa keskimäärin.
- Kulutusluottoja euroina asuntokuntaa kohden oli eniten Ahvenanmaalla 11 983 euroa ja Uudellamaalla 11 709 euroa.
- Yritys- ja tulonhankkimisvelat korostuivat eniten Etelä-Pohjanmaalla, jossa ne muodostivat 14,2 % kaikista veloista. Tätäkin velkaa oli kuitenkin asuntokuntaa kohden eniten Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla.
- Reaalinen kokonaisvelka asuntokuntaa kohden väheni vuonna 2025 18 maakunnassa 19:stä. Kulutusluotot vähenivät kaikissa maakunnissa, kun taas yritys- ja tulonhankkimisvelat kasvoivat 14 maakunnassa.
Suomen asuntokunnilla on velkaa 136,7 miljardia euroa
Suomen 2 869 879 asuntokunnalla oli vuoden 2025 lopussa yhteensä 136,68 miljardia euroa velkaa.
Suomalaisten veloista suurin osa on edelleen asuntovelkaa – noin kaksi kolmasosaa. Kulutusluottojen osuus oli runsas viidennes ja yritys- ja tulonhankkimisvelkojen noin kymmenesosa.
| Velkalaji | Velkaa yhteensä | Velkaa / asuntokunta | Osuus kaikista veloista |
|---|---|---|---|
| Asuntovelat | 93,47 mrd. € | 32 570 € | 68,4 % |
| Kulutusluotot* | 29,11 mrd. € | 10 142 € | 21,3 % |
| Yritys- ja tulonhankkimisvelat** | 14,10 mrd. € | 4 912 € | 10,3 % |
| Kaikki velat | 136,68 mrd. € | 47 624 € | 100 % |
* Kulutusluotot: Tilastokeskuksen kulutus- ja muut velat -luokka. Sisältää esimerkiksi autolainoja, muita kulutusluottoja, vapaa-ajanasuntoon otettuja lainoja ja opintolainoja. Ei sisällä asuntolainoja eikä jatkuvia luottoja, kuten tavallisia luottokorttivelkoja.
** Yritys- ja tulonhankkimisvelat: Tilastokeskuksen elinkeinotoiminnan ja tulolähteen velat -luokka. Sisältää esimerkiksi yritystoimintaan, maa- ja metsätalouteen sekä sijoitus- ja vuokratulojen hankintaan liittyviä velkoja.
Velkaa asuntokuntaa kohden laskettaessa maakunnan tai koko maan velkasumma on jaettu kaikkien asuntokuntien määrällä. Mukana ovat siis myös täysin velattomat asuntokunnat.
Velkaa asuntokuntaa kohden on eniten Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla – Erot ovat huomattavia eri maakunnissa
Maakuntien väliset erot näkyvät selvästi, kun velkasummat suhteutetaan asuntokuntien määrään.
Ahvenanmaalla velkaa oli keskimäärin 71 961 euroa asuntokuntaa kohden. Uudellamaalla määrä oli 64 875 euroa. Koko maan keskiarvon ylitti lisäksi niukasti myös Pirkanmaa.
Kainuussa velkaa oli vain 27 214 euroa asuntokuntaa kohden. Ahvenanmaan luku oli noin 2,6-kertainen Kainuuseen verrattuna.
| Maakunta | Kaikki velat / asuntokunta | Asuntovelat / asuntokunta | Kulutusluotot ja muut* / asuntokunta | Yritys- ja tulonhankkimisvelat** / asuntokunta |
|---|---|---|---|---|
| Ahvenanmaa | 71 961 € | 52 772 € | 11 983 € | 7 207 € |
| Uusimaa | 64 875 € | 46 434 € | 11 709 € | 6 732 € |
| Pirkanmaa | 47 725 € | 33 193 € | 9 912 € | 4 619 € |
| Varsinais-Suomi | 46 427 € | 30 558 € | 10 608 € | 5 261 € |
| Pohjanmaa | 45 349 € | 30 656 € | 10 186 € | 4 507 € |
| Pohjois-Pohjanmaa | 44 233 € | 29 912 € | 10 043 € | 4 277 € |
| Keski-Pohjanmaa | 43 699 € | 29 122 € | 9 575 € | 5 003 € |
| Etelä-Pohjanmaa | 41 844 € | 25 551 € | 10 367 € | 5 927 € |
| Kanta-Häme | 40 434 € | 27 128 € | 9 877 € | 3 430 € |
| Keski-Suomi | 37 993 € | 25 155 € | 9 071 € | 3 768 € |
| Pohjois-Savo | 36 061 € | 23 372 € | 8 740 € | 3 950 € |
| Päijät-Häme | 35 514 € | 23 284 € | 8 932 € | 3 297 € |
| Lappi | 35 481 € | 22 888 € | 9 233 € | 3 360 € |
| Satakunta | 34 058 € | 21 006 € | 9 076 € | 3 976 € |
| Etelä-Karjala | 30 068 € | 19 419 € | 8 075 € | 2 575 € |
| Kymenlaakso | 29 178 € | 18 330 € | 8 536 € | 2 311 € |
| Pohjois-Karjala | 28 790 € | 18 420 € | 7 474 € | 2 896 € |
| Etelä-Savo | 28 175 € | 17 062 € | 7 882 € | 3 230 € |
| Kainuu | 27 214 € | 17 537 € | 7 156 € | 2 521 € |
| Koko Suomi | 47 624 € | 32 570 € | 10 142 € | 4 912 € |
Maakuntien kokonaisvelat eivät siis jakaudu tasaisesti eri velkalajien kesken. Esimerkiksi Ahvenanmaan ja Kainuun kokonaisvelkojen ero on 44 747 euroa asuntokuntaa kohden. Tästä erosta noin 35 234 euroa eli 78,7 % syntyy asuntovelan erosta.
Asuntovelassa maakuntien erot ovat suurimmat
Koko Suomessa asuntovelkaa oli 32 570 euroa jokaista asuntokuntaa kohden.
Ahvenanmaalla asuntovelkaa oli 52 772 euroa asuntokuntaa kohden ja Uudellamaalla 46 434 euroa. Pienin määrä löytyi Etelä-Savosta, jossa asuntovelkaa oli 17 062 euroa asuntokuntaa kohden.
Erot näkyvät myös silloin, kun tarkastellaan vain asuntovelallisia. Uudellamaalla asuntovelallisen asuntokunnan mediaanivelka oli 131 060 euroa, mikä oli maakunnista korkein. Ahvenanmaalla mediaani oli 119 998 euroa.
Asuntovelkaa oli kuitenkin yleisimmin Ahvenanmaalla: 38,5 prosentilla kaikista asuntokunnista. Manner-Suomessa asuntovelallisten osuus oli suurin Keski-Pohjanmaalla, 30,9 prosenttia.
Koko Suomessa asuntovelkaa oli 27,7 prosentilla asuntokunnista ja asuntovelallisen mediaanivelka oli 90 919 euroa.
Kymenlaaksossa on suhteessa velkoihin eniten kulutusluottoja
Kulutusluottojen ja muiden velkojen suhteessa kaikkiin velkoihin on runsaasti eroja. Toisaalta euromääräisesti tilastoissa korostuu jälleen tutut maakunnat.
Kymenlaaksossa kulutusluotot muodostivat 29,3 prosenttia maakunnan kaikista veloista, mikä oli Suomen korkein osuus. Seuraavina suhteellisessa vertailussa ovat Etelä-Savo 28,0 prosentilla ja Etelä-Karjala 26,9 prosentilla.
Euromääräisesti kulutusluottoja ei kuitenkaan ollut näillä alueilla eniten.
| Maakunta | Kulutusluotot* / asuntokunta | Osuus kaikista veloista | Kulutusluottoja omaavia asuntokuntia | Mediaanivelka velallisilla |
|---|---|---|---|---|
| Kymenlaakso | 8 536 € | 29,3 % | 35,3 % | 15 101 € |
| Etelä-Savo | 7 882 € | 28,0 % | 32,1 % | 14 300 € |
| Etelä-Karjala | 8 075 € | 26,9 % | 34,7 % | 14 283 € |
| Satakunta | 9 076 € | 26,6 % | 34,9 % | 15 456 € |
| Kainuu | 7 156 € | 26,3 % | 32,0 % | 13 766 € |
| Lappi | 9 233 € | 26,0 % | 38,4 % | 14 863 € |
| Pohjois-Karjala | 7 474 € | 26,0 % | 32,9 % | 14 288 € |
| Päijät-Häme | 8 932 € | 25,2 % | 35,2 % | 15 490 € |
| Etelä-Pohjanmaa | 10 367 € | 24,8 % | 36,9 % | 15 362 € |
| Kanta-Häme | 9 877 € | 24,4 % | 37,5 % | 15 652 € |
| Pohjois-Savo | 8 740 € | 24,2 % | 35,5 % | 14 895 € |
| Keski-Suomi | 9 071 € | 23,9 % | 37,3 % | 14 959 € |
| Varsinais-Suomi | 10 608 € | 22,8 % | 38,3 % | 16 523 € |
| Pohjois-Pohjanmaa | 10 043 € | 22,7 % | 40,0 % | 15 390 € |
| Pohjanmaa | 10 186 € | 22,5 % | 37,3 % | 15 495 € |
| Keski-Pohjanmaa | 9 575 € | 21,9 % | 36,4 % | 15 005 € |
| Pirkanmaa | 9 912 € | 20,8 % | 39,1 % | 15 659 € |
| Uusimaa | 11 709 € | 18,0 % | 40,1 % | 16 858 € |
| Ahvenanmaa | 11 983 € | 16,7 % | 35,7 % | 15 019 € |
| Koko Suomi | 10 142 € | 21,3 % | 37,9 % | 15 830 € |
Kulutusluottoja oli euromääräisesti asuntokuntaa kohden eniten Ahvenanmaalla, 11 983 euroa, ja Uudellamaalla, 11 709 euroa. Uudellamaalla myös kulutusluottoja omaavien asuntokuntien osuus oli maakunnista suurin, 40,1 prosenttia, ja mediaanivelka korkein, 16 858 euroa.
Kymenlaaksossa kulutusluottoja oli sen sijaan 8 536 euroa asuntokuntaa kohden eli noin 15,8 % vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Kulutusluottojen suuri osuus Kymenlaakson velkapotista liittyy siihen, että asuntovelkaa on siellä selvästi vähemmän kuin Suomessa keskimäärin.
Kymenlaakson kulutusluottojen 29,3 prosentin osuus oli noin 62 % suurempi kuin Uudenmaan 18,0 prosentin osuus.
Yritys- ja tulonhankkimisvelat korostuvat Etelä-Pohjanmaalla
Yritys- ja tulonhankkimisvelkoja oli koko Suomessa yhteensä noin 14,1 miljardia euroa eli 4 912 euroa jokaista asuntokuntaa kohden.
Tätä velkaa oli vain 4,5 prosentilla Suomen asuntokunnista. Velkaa omaavilla asuntokunnilla summa oli kuitenkin tyypillisesti huomattava: mediaani oli 62 247 euroa.
Maakunnittain yritys- ja tulonhankkimisvelkojen suhteellinen merkitys oli suurin Etelä-Pohjanmaalla.
| Maakunta | Yritys- ja tulonhankkimisvelat** / asuntokunta | Osuus kaikista veloista | Velkaa omaavia asuntokuntia | Mediaanivelka velallisilla |
|---|---|---|---|---|
| Etelä-Pohjanmaa | 5 927 € | 14,2 % | 5,9 % | 53 571 € |
| Satakunta | 3 976 € | 11,7 % | 4,6 % | 47 346 € |
| Etelä-Savo | 3 230 € | 11,5 % | 4,0 % | 43 987 € |
| Keski-Pohjanmaa | 5 003 € | 11,4 % | 5,7 % | 53 226 € |
| Varsinais-Suomi | 5 261 € | 11,3 % | 4,3 % | 61 552 € |
| Pohjois-Savo | 3 950 € | 11,0 % | 4,1 % | 51 025 € |
| Uusimaa | 6 732 € | 10,4 % | 4,8 % | 84 971 € |
| Pohjois-Karjala | 2 896 € | 10,1 % | 3,7 % | 48 657 € |
| Ahvenanmaa | 7 207 € | 10,0 % | 5,3 % | 81 703 € |
| Pohjanmaa | 4 507 € | 9,9 % | 5,0 % | 52 684 € |
| Keski-Suomi | 3 768 € | 9,9 % | 4,1 % | 52 878 € |
| Pirkanmaa | 4 619 € | 9,7 % | 4,5 % | 63 139 € |
| Pohjois-Pohjanmaa | 4 277 € | 9,7 % | 4,8 % | 53 915 € |
| Lappi | 3 360 € | 9,5 % | 4,2 % | 49 861 € |
| Päijät-Häme | 3 297 € | 9,3 % | 3,8 % | 50 311 € |
| Kainuu | 2 521 € | 9,3 % | 3,7 % | 42 324 € |
| Etelä-Karjala | 2 575 € | 8,6 % | 3,4 % | 46 860 € |
| Kanta-Häme | 3 430 € | 8,5 % | 4,0 % | 52 128 € |
| Kymenlaakso | 2 311 € | 7,9 % | 3,1 % | 42 451 € |
| Koko Suomi | 4 912 € | 10,3 % | 4,5 % | 62 247 € |
Etelä-Pohjanmaalla yritys- ja tulonhankkimisvelat muodostivat 14,2 % kaikista veloista, ja tätä velkaa oli 5,9 prosentilla asuntokunnista. Molemmat olivat maakuntien korkeimmat osuudet.
Asuntokuntaa kohden velkaa oli kuitenkin jälleen eniten Ahvenanmaalla, 7 207 euroa, ja Uudellamaalla, 6 732 euroa. Uudellamaalla tätä velkaa omaavan asuntokunnan mediaani oli samalla maakuntien korkein, 84 971 euroa.
Tilastokeskuksen käyttämään velkaluokkaan kuuluu varsinaisen yritystoiminnan lisäksi maa- ja metsätalouteen sekä muuhun tulonhankintaan liittyviä velkoja. Tulonhankkimisvelka voi liittyä esimerkiksi vuokra-, korko- tai osinkotulojen hankkimiseen tai sijoitusomaisuuteen.
Velkamäärä asuntokuntaa kohden laski 18 maakunnassa 19:stä edellisvuodesta
Fuusiolaina vertasi vuoden 2025 velkamääriä vuoden 2024 lukuihin. Vertailussa vuoden 2024 velkasummat on muutettu Tilastokeskuksen aineistossa vuoden 2025 hintatasoon, joten kyse on reaalisesta muutoksesta.
Koko Suomessa velkaa oli vuonna 2024 vuoden 2025 rahassa noin 48 134 euroa asuntokuntaa kohden. Vuonna 2025 määrä oli 47 624 euroa. Reaalinen velkamäärä asuntokuntaa kohden pieneni siis noin 1,1 %.
| Maakunta | Kaikki velat | Asuntovelat | Kulutusluotot ja muut* | Yritys- ja tulonhankkimisvelat** |
|---|---|---|---|---|
| Lappi | +0,5 % | +0,2 % | −1,7 % | +10,0 % |
| Pirkanmaa | −0,3 % | −0,3 % | −2,2 % | +4,2 % |
| Pohjois-Pohjanmaa | −0,6 % | −0,4 % | −3,0 % | +4,3 % |
| Uusimaa | −0,7 % | −1,0 % | −2,0 % | +3,3 % |
| Varsinais-Suomi | −1,3 % | −1,1 % | −3,4 % | +2,2 % |
| Päijät-Häme | −1,8 % | −1,9 % | −2,5 % | +1,1 % |
| Kymenlaakso | −1,8 % | −2,2 % | −2,6 % | +5,2 % |
| Ahvenanmaa | −1,8 % | −1,6 % | −2,0 % | −3,3 % |
| Pohjois-Karjala | −1,8 % | −1,8 % | −4,0 % | +3,8 % |
| Keski-Suomi | −1,9 % | −2,0 % | −2,5 % | +0,4 % |
| Keski-Pohjanmaa | −1,9 % | −1,3 % | −5,7 % | +2,2 % |
| Kanta-Häme | −2,0 % | −2,0 % | −2,1 % | −0,9 % |
| Pohjanmaa | −2,0 % | −1,8 % | −3,8 % | +1,4 % |
| Pohjois-Savo | −2,2 % | −2,1 % | −4,4 % | +2,4 % |
| Kainuu | −2,4 % | −2,7 % | −3,1 % | +2,3 % |
| Etelä-Pohjanmaa | −2,9 % | −2,3 % | −5,0 % | −2,0 % |
| Satakunta | −3,1 % | −2,6 % | −6,6 % | +2,8 % |
| Etelä-Karjala | −3,4 % | −3,2 % | −4,9 % | −0,1 % |
| Etelä-Savo | −3,8 % | −3,5 % | −5,3 % | −1,5 % |
| Koko Suomi | −1,1 % | −1,1 % | −2,8 % | +2,8 % |
Lappi oli ainoa maakunta, jossa reaalinen kokonaisvelka asuntokuntaa kohden kasvoi. Kasvua oli 0,5 prosenttia. Suurinta kokonaisvelan lasku oli Etelä-Savossa, jossa määrä pieneni 3,8 prosenttia.
Kulutusluottojen ja muiden velkojen reaalinen määrä asuntokuntaa kohden pieneni kaikissa 19 maakunnassa. Suurin lasku tapahtui Satakunnassa, −6,6 prosenttia. Myös kulutusluottojen osuus koko velkapotista pieneni jokaisessa maakunnassa.
Yritys- ja tulonhankkimisvelat kehittyivät toiseen suuntaan. Niiden määrä asuntokuntaa kohden kasvoi 14 maakunnassa 19:stä ja koko Suomessa 2,8 prosenttia. Suurin muutos nähtiin Lapissa, jossa määrä kasvoi 10,0 prosenttia.
Yritys- ja tulonhankkimisvelkojen osuus maakunnan kaikista veloista kasvoi puolestaan 18 maakunnassa 19:stä. Ainoa maakunta, jossa osuus pieneni, oli Ahvenanmaa.
Yhden vuoden muutos ei vielä osoita pidempää kehityssuuntaa, mutta vuosien 2024 ja 2025 välillä eri velkalajit kehittyivät selvästi eri suuntiin.
Yritys- ja tulonhankkimisvelat sen sijaan kasvoivat muun velan pienentyessä
Yritys- ja tulonhankkimisvelat kehittyivät vuonna 2025 eri suuntaan kuin kotitalouksien velat yleisesti. Tämä oli ainut velkakategoria, jossa kokonaisvelat kasvoivat.
Koko Suomessa yritys- ja tulonhankkimisvelkojen reaalinen määrä kasvoi 2,8 % asuntokuntaa kohden vuodesta 2024 vuoteen 2025. Samaan aikaan kaikkien velkojen määrä väheni 1,1 % ja kulutusluottojen määrä 2,8 % asuntokuntaa kohden.
Kasvua nähtiin 14 maakunnassa 19:stä. Lisäksi yritys- ja tulonhankkimisvelkojen osuus maakunnan kaikista veloista kasvoi 18 maakunnassa 19:stä.
| Maakunta | Yritys- ja tulonhankkimisvelkojen muutos 2024–2025 |
|---|---|
| Lappi | +10,0 % |
| Kymenlaakso | +5,2 % |
| Pohjois-Pohjanmaa | +4,3 % |
| Pirkanmaa | +4,2 % |
| Pohjois-Karjala | +3,8 % |
| Uusimaa | +3,3 % |
| Satakunta | +2,8 % |
| Pohjois-Savo | +2,4 % |
| Kainuu | +2,3 % |
| Varsinais-Suomi | +2,2 % |
| Keski-Pohjanmaa | +2,2 % |
| Pohjanmaa | +1,4 % |
| Päijät-Häme | +1,1 % |
| Keski-Suomi | +0,4 % |
| Etelä-Karjala | −0,1 % |
| Kanta-Häme | −0,9 % |
| Etelä-Savo | −1,5 % |
| Etelä-Pohjanmaa | −2,0 % |
| Ahvenanmaa | −3,3 % |
| Koko Suomi | +2,8 % |
Selvästi suurin kasvu nähtiin Lapissa, jossa yritys- ja tulonhankkimisvelkojen määrä nousi reaalisesti 10,0 % asuntokuntaa kohden.
Seuraavaksi suurimmat nousut olivat Kymenlaaksossa (+5,2 %), Pohjois-Pohjanmaalla (+4,3 %) ja Pirkanmaalla (+4,2 %).
Tilastokeskuksen käyttämä elinkeinotoiminnan ja tulolähteen velat -luokka sisältää yritystoiminnan lisäksi muun muassa maa- ja metsätalouteen sekä veronalaisen tulon hankintaan liittyviä velkoja. Tulonhankkimisvelka voi liittyä esimerkiksi vuokra-, korko- tai osinkotulojen hankkimiseen tai sijoitusomaisuuteen.
Näin Fuusiolainan selvitys tehtiin
Fuusiolainan selvitys perustuu Tilastokeskuksen vuoden 2025 Velkaantumistilastoon sekä Asuntokunnat ja asuinolot -tilastoon.
Selvityksessä hyödynnettiin StatFin-taulukoita 157w, 158b ja 15fd. Maakuntien velkamäärät suhteutettiin asuntokuntien lukumäärään, ja eri velkalajien osuudet laskettiin maakunnan kokonaisvelasta.
Vuosien 2024 ja 2025 vertailussa käytettiin Tilastokeskuksen reaalisia euromääriä, joissa vuoden 2024 luvut on muutettu vuoden 2025 hintatasoon.
Selvityksessä käytetään Tilastokeskuksen kulutus- ja muut velat -luokasta selkeyden vuoksi termiä kulutusluotot ja elinkeinotoiminnan ja tulolähteen veloista termiä yritys- ja tulonhankkimisvelat.
Kulutusluottojen ryhmään sisältyy esimerkiksi autolainoja, muita kulutusluottoja ja opintolainoja. Jatkuvat luotot, kuten tavallisten luottokorttien velkasaldot, eivät sisälly aineistoon.
Lähteet: Tilastokeskus, Velkaantumistilasto 2025 sekä Asuntokunnat ja asuinolot 2025.
Laskelmat ja maakuntavertailut: Fuusiolaina.
Tietoa Fuusiolainasta
Fuusiolaina on lainavertailupalvelu, joka kerää lainatarjoukset yhteen paikkaan. Palvelun kautta voi kilpailuttaa uuden vakuudettoman lainan tai hakea yhdistelylainaa nykyisten lainojen tilalle.
Fuusiolaina toimii yhteistyössä lainanvälittäjien, pankkien ja luotonmyöntäjien kanssa. Fuusiolaina ei itse myönnä lainaa, vaan hakemus välitetään kumppaneiden kautta eri pankkien ja luotonmyöntäjien kilpailutettavaksi.
Lainan kilpailuttaminen Fuusiolainan kautta on maksutonta eikä hakemus sido lainan ottamiseen.